10 Kommenttia Hesarille

”Ehdotus siitä, että viljelijä vaihtaa tehonavetan härkäpapupeltoon, on yhtä realistinen kuin ehdotus, että journalisti vaihtaisi juttujen kirjoittamisen kuvanveistoon.”

Helsingin Sanomat julkaisi 5.7. laajan Erikoisartikkelin, jossa lupaa juhlallisesti vastata 10 ruokaan liittyvään ilmastokysymykseen. Hienoa, että yksi maamme päämedioista liittyy mukaan keskusteluun ruuan ilmastovaikutuksista, sillä aihe tuntuu tällä hetkellä kiinnostavan erittäin monia.

Hesarin juttu herätti itsessänikin ajatuksia, ja ajattelin tässä nostaa esiin 10 eniten ajatuksia herättänyttä pointtia Hesarin jutusta.

1.”Suomalaisten syömästä ruuasta noin 80 prosenttia on tuotettu kotimaassa.”

Kuitenkin noin 80 prosenttia Hesarin juttunsa lähteinään käyttämistä tutkimuksista on kansainvälisiä, pääasiassa yhdysvaltalaisia. Tähän kiteytyy hienosti se, miten julkisessa keskustelussa helposti sotketaan puurot ja vellit, globaalit ja paikalliset haasteet. Ilmastonmuutos on globaali ongelma. Kuitenkin suomalaiset kuluttajat ja ruoantuottajat pystyvät vaikuttamaan siihen parhaiten lokaaleilla eli paikallisilla ratkaisuilla.

Yhdysvalloissa ruoantuotanto on valtava bisnes ja siellä sen teollistaminen on myös viety pisimmälle maailmassa. Yhdysvaltalaiset maatilat muistuttavat enemmän huippuunsa viritettyä tehdasta, jossa haetaan korkeinta ja tehokkainta mahdollista tuottoa välittämättä sivuvaikutuksista ja lieveilmiöistä.

Suomessa ruoantuotanto on huomattavasti ”inhimillisempää”, vaikka täälläkin on globaalien tehokkuusvaatimusten takia jouduttu osittain siirtymään eettisesti ja ekologisesti kyseenalaisempiin ratkaisuihin.

Globaaleihin ilmastohaasteisiin Suomen pitää luonnollisesti poliittisen päätöksenteon tasolla tarttua myös globaalilla tasolla. Ruoan ilmastovaikutuksista puhuttaessa kuluttajat ja tuottajat pystyvät kuitenkin parhaiten vaikuttamaan paikallisella toiminnalla. Kuluttajina ostakaamme siis laadukasta, eettisesti ja ekologisesti tuotettua suomalaista ruokaa. Vastaavasti tuottajina keskittykäämme kestäviin, eettisiin ja ekologisiin sekä luonnon monimuotoisuutta edistäviin toimintatapoihin.

2.”Kotieläintuotanto on tehottomampaa kuin syödä suoraan peltojen tuotanto.”

Itse olen kokenut heinän syönnin sekä hankalana että epämiellyttävänä. Myöskään ruoansulatukseni ei ole hirveän hyvin pärjännyt isojen heinäannosten kanssa. Lisäksi hyviä heinäreseptejä on hirvittävän hankala löytää.

No joo, vitsit sikseen. Suomalainen nautakarjan tuotanto nojaa pitkälti nurmirehujen käyttöön. Nauta pystyy ruoansulatuksensa avulla hyödyntämään ravinnekoyhänkin heinän paremmin kuin muut eläimet ja huomattavasti paremmin kuin ihminen. Kasvukauden aikana toukokuusta lokakuuhun naudat laiduntavat ulkona, usein kivikkoisilla, vaikeakulkuisilla laitumilla, veden vaivaamilla rantaniityillä ja kaislikoissa, joilla ei mitään kasvinviljelyä voida harjoittaa. Myös suurin osa metsämaista soveltuisi tietyssä sukkessiovaiheessa laitumeksi ja lisäisi maan kasvukykyä, hiilen- ja typensidontaa sekä luonnon monimuotoisuutta. Kasvukauden aikana viljelijöiden pelloilla kasvaa monivuotista heinää, joka korjataan kerran tai useammin vuodessa. Heinäpeltojen maata kuitenkin muokataan korjuun jälkeen mahdollisimman vähän. Näin maa pysyy jatkuvasti kasvipeitteisenä ja mm. hiilensidontakyvyltään ylivertaisena yksivuotisiin ruokakasveihin (esim. viljat, soijapapu) verrattuna.

3.”On kai kohtuutonta olettaa, että kukin viljelijä itse ymmärtäisi, että olisi paras vaihtaa tehonavetta härkäpapupeltoon.”

Lienee myös kohtutonta olettaa, että ne, jotka eivät ammatikseen maata viljele, ymmärtäisivät minkä mittaluokan haaste yllämainittu tuotantosuunnan muutos olisi.

Mainitun ”tehonavetan” rakentaminen on jo itsessään ollut viljelijälle valtava, jopa miljoonaluokan investointi ja voimainponnistus, jonka takaisinmaksuaika on helposti kymmeniä vuosia. Jos viljelijä nyt päättää vaihtaa tuon navettansa härkäpapupeltoon, mikä on navetan käyttötarkoitus jatkossa ja miten sen lainanlyhennykset hoidetaan?

Maatilan tuotantosuunnan muutos on aina viljelijälle suuri haaste, johon lähteminen on riski. Käytössä oleva tuotantosuunta on aina vaatinut investointeja, erikoistumista, kouluttautumista ja työtä. Paljon työtä.

Maanviljelijä joutuu toimimaan ympäristössä, joka on talouden ja toimeentulon kannalta erittäin epävakaa. Tilan tuotanto vaihtelee vuosittain riippuen mm. säästä ja muista vaikeasti ennakoitavista olosuhteista. Pankit ovat viime vuosina kiristäneet laina- ja muita ehtojaan. Tilan tuotteiden kysyntä ja niistä maksettava hinta vaihtelee suuresti. Usein tuotteista maksettava hinta on myös niin pieni, että se juuri ja juuri kattaa tuotantokustannukset tai on jopa niitä pienempi. Kaikkiin edellämainittuihin seikkoihin viljelijän neuvotteluvoima on erittäin pieni. Jos viljelijä siis on löytänyt tuotantosuunnan, joka takaa edes jonkinlaisen toimeentulon, onko realistista vaatia, että hän luopuu siitä ja heittäytyy johonkin täysin uuteen hankkeeseen, jonka taloudellinen kannattavuus on hyvin vaikeasti ennustettavissa ja joka vaatisi mittavia investointeja ja uudelleenkouluttautumista.

Ulkopuolelta maataloutta toimialana tarkastelevalle on ehkä vaikea nähdä, että nykypäivän maanviljely on pitkälle erikoistunutta asiantuntijatyötä, joka vaatii jatkuvaa kouluttautumista ja investointeja.  Lisäksi siihen yhdistyy käsityöläisyys, jota tehdään erittäin suurella intohimolla ja sukupolvelta toiselle siirtyneillä tiloilla vuosikymmenten kokemuksella.

Ehdotus siitä, että viljelijä vaihtaa tehonavetan härkäpapupeltoon, on yhtä realistinen kuin ehdotus, että journalisti vaihtaisi juttujen kirjoittamisen kuvanveistoon.

4.”Oikeastaan ainoa kestävä tapa vähentää lihantuotantoa olisi hillitä lihan kysyntää”

Tämä pitää varmasti paikkansa. Lihaverot tai lihantuotannon tukien leikkaaminen tuntuvat toimenpiteinä melko lyhytnäköisiltä. Toisaalta lihantuotantoa ja kulutusta olisi hyvä ohjata kestävämpään suuntaan. Suomalaisen lihantuotannon käytännöt ovat täysin eri maailmasta verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltojen feedloteja (https://mishkahenner.com/Feedlots) ja Etelä-Amerikan sademetsien ryöstöviljelyä hyödyntäviin tuotantotapoihin. Miten lihan kulutusta sitten voitaisiin ohjata enemmän siihen suuntaan, että suosimme kestävän kehityksen keinoin Suomessa tuotettua lihaa? Tässä on mielestäni poliittisille päätöksentekijöille pohdinnan paikka.

Lihankulutuksen lisääminen globaalisti ei varmaan ole kenenkään mielestä järkevä ratkaisu. Kuitenkin yhtä tärkeää kuin lihan kokonaiskulutuksen hillitseminen on kulutuksen ohjaaminen kestävästi tuotetun kotimaisen lihan suuntaan.

5.”Luomutuotannon hiilijalanjälki ei välttämättä ole tehotuotantoa pienempi”

Jutussa pohditaan mm. ”Mutta miten punnita näitä vastakkain? Kummalla on isompi merkitys: luomun vaatimalla maapinta-alalla vai väkilannoitteiden päästöjen välttämisellä? Tutkimuksen valossa varmaa vastausta on vaikea antaa. Jos yrittää etsiä vastausta vaikkapa nautakarjasta tehdyistä tutkimuksista 2000-luvulla, jää vaille lopullista totuutta: Italiassa, Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Ruotsissa päädyttiin siihen, että luomunaudan ilmastopäästöt ovat selvästi tehonautaa isompia, kun taas Australiassa, Sveitsissä ja Irlannissa tehdyissä tutkimuksissa luomutuotannon päästöt alittivat tehotuotannon.”

sekä

”Agroekologian professori Juha Helenius puolestaan pitää koko kysymyksenasettelua ja paremmuuden vertailua turhana. ”Luomua ei pidä verrata tavanomaiseen tuotantoon, koska tavanomainen fossiilitalouden aikana kehitetty tuotantotapa ei vain ole kestävä. Emme voi syytää ravinnevirtoja loputtomasti Itämereen, ajaa peltoja käyttökelvottomiksi ja aiheuttaa hyönteistuhoja. Ei luomukaan valmis ole, siinä on kehitettävää, mutta se on edes sinne päin oikeansuuntaista”, Helenius sanoo.”

Heleniuksen kommentti on varsin viisas. Luomutuotannon edut sekä eettiseltä että ekologiselta kannalta tarkasteltuna tehotuotantoon verrattuna ovat kiistattomat.

6.”Lähes kolmasosa ruuantuotannon päästöistä johtuu maankäytön muutoksista eli siitä, että hiiltä imeviä ja varastoivia metsiä hävitetään pelloiksi ja laitumiksi.”

Metsien hävittäminen pelloiksi on valtava ongelma esimerkiksi Etelä-Amerikassa ja Aasiassa, jossa valtavia alueita sademetsiä ja muita arvokkaita biotooppeja hävitetään ja maa-alat otetaan tehotuotantoon.

Suomessa metsien raivaaminen pelloiksi on nykypäivänä melko pienimuotoista. Jonkin verran sitä kuitenkin tapahtuu ja siihen tulee kiinnittää huomiota, jotta metsäkatoa saadaan vähennettyä.

Suomessa suurempi ongelma kuin metsien pelloiksi raivaaminen on jo raivattujen peltojen metsittyminen ja umpeenkasvu. Tähän tarjoaisin ratkaisuksi laidunnukseen perustuvan karjankasvatuksen lisäämistä. Suomessa on suuri määrä pusikoituvia kesantomaita, jotka soveltuvat varsin huonosti nykymuotoiseen peltoviljelyyn mutta olisivat erinomaisia karjan laidunmaita. On myös otettava huomioon, että laidunnus on ainoa ruoantuotannon muoto, joka voidaan yhdistää kestävään metsätalouteen.

Kulutuspäätöksiä tehtäessä suomalainen liha on sekä tuotannon eettisyyttä että ekologisuutta pohdittaessa täysin ylivertainen valinta brasiliauruguaylaiseen vaihtoehtoon verrattuna.

7.”Nauta on märehtijä, jonka ruuansulatus nostattaa ilmaan jatkuvasti metaania. Nauta hönkii metaania jopa 250–800 litraa päivässä.”

Ruotsin maatalousyliopiston kotieläintieteen professori Pekka Huhtanen toteaa (https://yle.fi/uutiset/3-10452381) , että Suomessa nautojen pötseissään tuottama metaani on kolmisen prosenttia kasvihuonepäästöistä. Osuus vaihtelee maittain.

Tehdäänpä pieni laskelma:

  • Hesarin laskelmien mukaan maailmassa on 1.500.000.000 (1,5 miljardia) nautaa.
  • Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan 1.5.2019 Suomessa oli 857.700 nautaa.
  • Suomen naudat vastaavat siis 0,057% koko maailman nautapopulaatiosta.
  • Ja koska nautojen tuottama metaani vastaa noin 3% kasvihuonepäästöjen kokonaisuudesta, suomalaisten nautojen aiheuttamat metaanipäästöt ovat noin 0,0017% (17 miljoonasosaa, 17ppm(parts per million)) koko maailman kasvihuonepäästöistä.

Julkista keskustelua seuratessa tuntuu välillä siltä, että suomalaiset naudat ovat metaanin hönkimisellään aloittaneet koko ilmastonmuutoksen. Pyrittäisiinkö siihen, että myös ilmastonmuutoksesta keskusteltaessa saataisiin suomalaisia nautoja koskeva osuus keskustelusta lähemmäs tuota 17 miljoonasosaa, jota se vastaa myös todellisten kasvuhuonepäästöjen osalta…?

8.”Ruuan ilmastopäästöiksi voi nähdä sellaisia lukuja kuin 13 prosenttia tai 35 prosenttia ja kaikkea siltä väliltä.”

Niinpä. Tämä on mielestäni aika iso vaihteluväli. Ja tämä on iso ongelma aina, kun haetaan tutkimustiedosta vastauksia äärettömän monimuotoisiin kokonaisuuksiin. Mitä tutkimuksia valitaan mukaan? Miten nuo tutkimukset on tehty? Miltä maantieteelliseltä alueelta tutkimukset ovat? Ja lukuisia muita kysymyksiä..

Voidaan todeta, että tutkimusten mukaan jopa 98 % tutkimuksista voidaan tulkita juuri siten, kuin niitä halutaan tulkita, vetää niistä omat johtopäätökset ja laatia niiden perusteella juuri sellainen tarina, joka parhaiten palvelee omia tarkoitusperiä.

9.” Lopulta väliä on sillä, mitä syö. Ei niinkään sillä, missä ruoka on tuotettu, miten se on pakattu tai kuinka kaukaa se on Suomeen rahdattu.”

Niin, jos tarkastellaan pelkästään ruoan pakkaus-ja kuljetuskustannuksia. Mielestäni on erittäin kapeakatseista irrottaa pakkaus- ja kuljetus erilliseksi osa-alueekseen ja jättää koko muu tuotantoketju huomiotta. Sillä miten ja missä ruoka on tuotettu on merkitystä.

Totta on, että ruoan pakkaamisen ja kuljetuksen osuus koko ruoan tuotantoketjussa jää melko pieneksi, mutta jos sillä perusteella vedetään otsikon johtopäätös, ollaan pahasti hakoteillä.

10.”Jokaisen meistä on syötävä joka päivä.”

Tämä on niin totta. Ja parhaiten me kuluttajina pystymme tekemään ruokaan liittyviä positiivisia ilmastoratkaisuja arjessamme valitsemalla ruokakasseihimme ja lautasellemme Suomessa kestävästi, eettisesti ja ekologisesti tuotettua ruokaa.

10 Replies to “10 Kommenttia Hesarille”

  1. Hieno kommentointi hesarille. Ihmettelen vaan tätä lihansyönnin vähentämisen vaatimusta. Lihan- ja eläinrasvan syönnin ei ole todistettu olevan ihmiselle mitenkään haitallista, vaikka media niin uskotteleekin. Ihminen on lajina selvinnyt nimenomaan lihaproteiinilla, ihmisen ruoansulatus on lihansyöjän ruoansulatus. Viime aikoina yhä useampi ihminen on siirtynyt kokonaan eläinperäiselle ravinnolle ja huomannut ylipainonsa ja metabolisten tautinsa (esim. diabetes 2) kadonneen, nivelvaivoista puhumattakaan. Omalla kohdalla tämä merkitsi normaalipainoa, diabeteksen häviämistä ja lääkkeettömyyttä 65-vuotiaana. Jatkakaa hyvää työtänne, ihmiskunta tulee vielä tajuamaan eläinproteiinin välttämättömyyden ihmisen terveydelle.

  2. Hi! peltolanmakihighland.fi

    We offer

    Sending your commercial proposal through the Contact us form which can be found on the sites in the Communication section. Feedback forms are filled in by our application and the captcha is solved. The profit of this method is that messages sent through feedback forms are whitelisted. This technique improve the probability that your message will be read.

    Our database contains more than 25 million sites around the world to which we can send your message.

    The cost of one million messages 49 USD

    FREE TEST mailing of 50,000 messages to any country of your choice.

    This message is automatically generated to use our contacts for communication.

    Contact us.
    Telegram – @FeedbackFormEU
    Skype FeedbackForm2019
    Email – FeedbackForm@make-success.com

  3. Hey I kjow thіs is off topic but I was wondering if you
    knew of any widgets Ӏ could add to my blog hat automatically tweet mү newest twitter updateѕ.I’ve been looking for a plug-in like this
    forr quite some time and was hoping maybe you would hɑve some expeгience ԝiith something ⅼike thіs.
    Please let me know if yoᥙ run into anything.
    I truly enjoly reading your bloɡ annd I look forward to your
    new updates. http://www.sgfcnj.org/xe/events/8508523

  4. When I іnitially commentеd I appear to have clicked the -Notify me when new
    comments are added- checkbox andd now everey time a comment is added
    I get 4 emails with the еxact same comment.
    There has to be a way you are able to remove me from that service?
    Kudos!

  5. Thanks ᧐n your marvelous posting! I quite enjoyed
    reading it, yoս could be a gfeat author. I will mazke sure too
    bookmark your blog andd will eventuɑllly come back later on. I want
    to encourage you to сoontinue your great work, һave a nice afternoon!

  6. Hi, Neat pօst. There is a problem wіth your ѡeb site in іnternet
    explorer, might test thіs? IE still is the market leader and
    a big porti᧐n of other people will pass over yⲟur great writing becusе of this prοblem.

  7. Ϲan I simply just say what a comfߋrt to uncover a person that
    truly knoᴡs wһat they arre talking about online.
    You certainly know how to bring a problem to light and mаke it important.
    Morre and more people need tߋ ceck this out and undeгstand this side of youг story.

    I was surprised that you aren’t more pօpular because
    you surely have the gift.

  8. Hello,

    0day Electro Scene Music: http://0daymusic.org

    *Choose payment method: BitCoin, Bank wire, WesternUnion, MoneyGram, Google Wallet, Webmoney.
    *IP restrictions: 3 IP addresses per user at the same time.
    *Overal server’s speed: 1 Gb/s.
    *Easy to use: Most of genres are sorted by days.
    *Server’s capacity: 126 TB 1990-2019.
    *More 11 years Of Archives.
    *No Waiting Time, No captcha,No Speed Limit, No Ads.
    *Never Deleted Scene Albums, Labels, Save Time And Money.
    *Updated On Daily: 20GB-50GB, 300-700 Albums 0-day WEB, Promo, CD, CDA, CDM, CDR, CDS, EP, LP, Vinyl…
    *Up Time: 99%
    *All Genre: House, Club, Techno, Trance, Dance, Italo-Dance, Eurodance, Drum and Bass, Psychedelic, Goa, PsyTrance, Progressive House, Electro, Euro-House, Club-House, Hardtechno, Tech-House, Dutch House, Minimal, Deep-House, Nu-Disco, Hardstyle, Hardcore, Jumpstyle, Electronic, Alternative, Alternative Rock, Ambient, Avantgarde, Ballad, Bass, Beat, Black Metal,Blues, Classical, Chanson, Country, Dance Hall, Death Metal, Disco, Ethnic, Folk, Folk-Rock, Funk, Gangsta Rap, Gothic Rock,Hard Rock, Heavy Metal, Hip-Hop, Indie, Industrial, Instrumental, Jazz, Jungle, Pop, Rock, Metal, Latin, Lo-Fi, New Age, Noise, Oldies, Pop-Folk, Progressive Rock, Psychedelic Rock, Punk Rock, Rap, Reggae, R&B, Rock & Roll, Soul, Soundtrack, Speech, Synthpop, Thrash Metal, Top 40, Vocal etc.
    *Account delivery time: 1 to 48 hours.

    Privat FTP 1990-2019:

    Plan A: 20 EUR – 300 GB – 30 dagar
    Plan B: 45 EUR – 900 GB – 90 dagar
    Plan C: 80 EUR – 2500 GB – 180 dagar

    Regards,
    0DAY Music

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *